Leo Junno 32590f MN

1. Johdanto *

2. Kilpailutilanteen yleiskuvaus *

3. Markkinointisuunnitelma *

4. Tuotantojärjestelmän yleiskuvaus *

5. Tuotantoprosessisuunnitelma *

6. Suunnitelma tuotannon aloittamistoimenpiteistä *

7. Yrityksen talous *

8. Loppusanat *

9. Lähteet *

1. Johdanto

Erikoistyön lähtökohta on kuvitteellinen, ja aiheena on suunnitella digitaaliseen fotogrammetriseen tuotantoon soveltuva ja tuotantosolu. Työn päällimmäisenä tarkoituksena on soveltaa käytäntöön teollisuudessa käytettäviä menetelmiä tuotantoinvestointien talouden arvioinnissa. Työssä esitetään tuotantojärjestelmän suunnitelman lisäksi myös liiketoimintasuunnitelmalta yleensä vaadittavia tietoja. Näin tehty selvitys olisi käyttökelpoinen esimerkiksi hankittaessa rahoitusta suunnitellun toiminnan käynnistämiseksi uuden yrityksen puitteissa.

Tutkielman perusoletus, jota ei pyritä todistamaan oikeaksi, on se että kysyntää tehtäville tuotteille on olemassa riittävästi. Tästä seuraa mm. se että markkinoiden ja vallitsevan kilpailun analysointi yksityiskohtaisesti on rajattu työn ulkopuolelle. Toinen merkittävä oletus on, että myytävistä ortokuvista saadaan markkinoilta keskimäärin 1000 mk/kpl, ja alihankintana ostettavista skannatuista ilmakuvista maksetaan 200 mk/kpl.

Todellisuudessa uutta tuotantotoimintaa käynnistettäessä ja pyrittäessä vakuuttamaan rahoittajia, olisi nimenomaan tuotteen markkinoiden olemassaolo, sekä niiden volyymi kyettävä osoittamaan riittäväksi tuotannon käynnistyessä sekä muutamaksi vuodeksi eteenpäin kunnes kumulatiivinen tulojen ja menojen erotus on positiivinen. Suunnitelmassa esitetty ortokuvien kokonaismarkkinoiden koko vastannee kuitenkin kutakuinkin todellisuutta. Aloittavan yrityksen ajatellaan voivan saavuttaa n. 20% ortokuvien kokonaismarkkinoista.

Jotta työ ja valittu lähestymistapa olisivat mahdollisimman yleispäteviä, on lähtökohdaksi valittu tilanne, jossa käynnistyvää toimintaa tarkastellaan irrallisena yksikkönä. Tarkastelu on sovellettavissa yhtä hyvin uuden yrityksen käynnistämiseen kuin jo toimivassa yrityksessä tehtävään tuotantotoiminnan laajennukseen erillisenä tulosyksikkönä. Koska kyseessä on kokonaan kuvitteellinen tilanne on työssä käytetty realistista mielikuvitusta tarvittavan ympäristön ja olosuhteiden luomisessa ja kuvauksessa. Realistisella mielikuvituksella tarkoitetaan tässä lähinnä sitä, että kuvatun kaltaiset olosuhteet voisivat vallita myös todellisuudessa.

Kartoitusalalla riskinottohalu on usein melko pieni ja yleisesti vallitsevan käytännön mukaan tehtävä investointi pyritään rahoittamaan mahdollisimman suurelta osin, mieluummin kokonaan jo tiedossa olevilla projekteilla. Tällöin tuotantoinvestointi tehdään vasta, kun jo tiedetään kenelle ja mihin hintaan käynnistyvä tuotanto myydään, eikä investoinnin analyyttinen tarkastelu ole välttämättä tarpeen. Kyseinen lähestymistapa sopii kuitenkin vain tilanteeseen, jossa investointi on suhteellisen pieni ja tuotannon käynnistämiseen kuluva aika on lyhyt. Lisäksi tilaajalla ja rahoittajilla on oltava luottamus toimittajan kykyyn toimittaa tarjoamansa tuotteet luvatussa aikataulussa kilpailukykyiseen hintaan ja laadultaan riittävinä, vaikka toiminta on vasta käynnistymässä. Vallitsevasta käytännöstä seuraa, että pitkällä aikavälillä posittiviset investoinnit saattavat jäädä tekemättä. Jos esitetyt ehdot eivät täyty ja erityisesti ulkopuolista rahoitusta haettaessa joudutaan tässä työssä esitettyjä laskelmia ja analyysejä tekemään.

 

2. Kilpailutilanteen yleiskuvaus

Porterin esittämät toimialan kilpailuun vaikuttavat tekijät ovat:

1. Alalla toimivien yritysten välinen kilpailu.
2. Alalle pyrkivien uusien tulijoiden muodostama uhka
3. Uusien korvaavien tuotteiden uhka.
4. Alalle tuotannon panoksia toimittavien yritysten neuvotteluvoima.
5. Alan asiakkaiden neuvotteluvoima

Alla esitetään vain joitakin yleisiä näkemyksiä markkinoista ja toimintaympäristöstä talouslaskelmien taustaksi.

1. Markkinoiden kehitysnäkymät

Ilmakuvapohjaisten tuotteiden, kuten digitaalinen ortokuva, kysyntä on ollut lisääntymässä viime vuosina. Syynä tähän on ilmeisesti suunnitteluun käytettävissä olevan ajan lyheneminen ja toimistotyön osuuden lisääntyminen sekä halu käyttää mieluummin tuoretta ja tulkitsematonta ensikäden tietoa, jonka ajantasaisuus on yleensä parempi kuin johdettujen aineistojen, kuten karttojen. Suunnitteluohjelmistojen kehitys ja tietokoneiden tehon lisääntyminen ovat tehneet rasterikuvien käytön mahdolliseksi suunnitelmien taustana ilman että ohjelman suoritus liiaksi hidastuu. Tekniikan kehityksen seurauksena digitaalisten kuvien käytettävyys on parantunut. Yleinen tietokoneistuminen ja ohjelmistojen käytön lisääntyminen on lisännyt tarvetta digitaalisessa muodossa oleville kuville. Lisäksi on suunnittelun demokraattisuuden lisääntyminen osaltaan kasvattanut havainnollisten ja helposti tulkittavien kuvapohjaisten tuotteiden tarvetta erityisesti tiesuunnitelmien esittämisessä.

Uhkakuvana käynnistyvälle toiminnalle on syytä mainita uudet digitaalisiin sensoreihin perustuvat teknologiat, joiden avulla ortokuvia on mahdollista tehdä suoraan kerätystä datasta jopa automaattisesti. Korvaavat tuotteet tullevat viemään osan ortokuvamarkkinoista, mutta toisaalta on ainakin periaatteessa mahdollista, että uusien tuotantotapojen myötä ja kuvien lisääntyneen saatavuuden kautta kuvien kokonaiskäyttö lisääntyy ja kokonaismarkkinat kasvavat ja lisäävät yrityksen mahdollisuuksia.

Kyseisen kehityksen vaihtoehtojen perusteella voitaisiin luoda yrityksen markkinointistrategian pohjaksi kaksi tai useampia skenaarioita, joihin markkinointi ja viimekädessä myös rahoitussunnitelmien olisi pohjattava. Tässä työssä keskitytään kuitenkin ilmakuvapohjaiseen tuotantoon ja sen tarkasteluun tuotantotalouden ja yritysrahoituksen näkökulmasta ja oletetaan toimintaympäristö vakaaksi tarkastelujaksolla.

 

 

2. Kilpailu tuottajien välillä

Ortokuvien tuottamiseen tarvittavien ohjelmistojen ja järjestelmien suhteellinen edullisuus tekee tuotannon käynnistämisinvestoinnin toteuttamisen mahdolliseksi useille alalla jo vaikuttaville toimijoille. Lisäksi kyseessä on perustekniikka, jonka osaajia löytyy riittävästi. Näin ollen kilpailu on todellista eikä odotettavissa ole korkeita katteita.

Kuvatuotteiden tarjoajien välillä vallitsevan kilpailun seurauksena ovat tuotteet ja palvelut kehittyneet ja tuotantomenetelmät tehostuneet oppimisen seurauksena. Näin ollen ei toimintaa vasta käynnistävällä yrityksellä ei ole hyviä menestymisen mahdollisuuksia, ellei sillä samalla ole jotain, minkä se pystyy tekemään kilpailijoitaan paremmin, esimerkiksi kustannustehokkaammin kilpailijoihinsa nähden. Toinen ja erityisesti pienelle yritykselle sopiva mahdollisuus on erottautua kilpailijoista tuotteiden ja palvelun ominaisuuksilla.

 

3. Laite- ja ohjelmistotoimittajat

Perinteisten fotogrammetristen laitetoimittajien harvetessa ja tuotteiden muuttuessa ohjelmistopohjaisiksi järjestelmätuotteiksi, on alalle tulon esteet pienentyneet ja uusia tulokkaita ollut tulossa kasvavassa määrin. Huolimatta ilmeisesti päinvastaisista odotuksista ei ohjelmistomarkkinoiden kysyntä näytä ainakaan Suomessa kasvaneen niin paljon, että kaikille tuotteille ja tuottajille olisi riittävää menekkiä. Seuraavasta kovasta kilpailusta ja epävarmuudesta johtuen on mahdollista, että kaikille toimittajille ei ole riittäviä markkinoita rahoittamaan alalle tyypillisiä suhteellisen korkeita tuotekehitysinvestointeja ja on todennäköistä, että osa toimittajista joutuu vetäytymään markkinoilta mahdollisesti jo tässä suunnitelmassa käsiteltävän ajanjakson kuluessa.

Koska käsillä on pitkävaikutteinen tuotantoinvestointi, jonka säilyminen ajanmukaisena on edellytys kilpailukykyiselle tuotannolle, on tärkeää valita järjestelmätoimittaja, jonka vakavaraisuus, sitoutuminen ko. markkinaan, tuotekehityspanostukset ja aikaisemmat saavutukset antavat uskoa toiminnan jatkuvuuteen pitkällä aikavälillä.

Tässä selvityksessä tehdyt tarkastelut perustuvat Yhdysvaltalaisen LH-Systems llc:n tuotteisiin kahdesta syystä: Ko. toimittaja on edellä kuvatussa mielessä uskottava pitkäaikainen yhteistyökumppani ja lisäksi tuotteilla nähdään olevan alkavan yrityksen kilpailustrategialle merkittäviä ominaisuuksia. Viimeisenä, muttei merkityksettömimpänä tekijänä mainittakoon kirjoittajan tuntevan parhaiten juuri LH-Systems:n ohjelmistot.

1. Markkinointisuunnitelma

1. Yrityksen liikeidea

Yrityksen tarkoituksena on pyrkiä tuottamaan geometriseltä ja radiometriseltä laadultaan korkeatasoisia orto-oikaistuja kuvia. Jotta yritys voisi oikeuttaa paikkansa ja saavuttaa menestystä, on sen tehtävä asiat paremmin kuin kilpailijansa. Tähän pyritään tuotteiden korkealla laadulla, joustavalla palvelulla ja tuotteisiin sovitetuilla, riittävän alhaisilla kustannuksilla ja oikealla tuotteiden hinnoittelulla seuraavin keinoin:

• Ortokuvat tuotetaan tarkemmiksi itse tehtyä maastomallia ja ohjelmiston ’true ortho’ –oikaisua käyttäen.
• Tavallisten(= ei ’true ortho’) ortokuvien tuotanto pyritään järjestämään moderneja ohjelmistotyökaluja käyttäen kustannustehokkaammaksi kuin muilla tuottajilla.
• Pienelle yritykselle tyypillistä joustavuudella ja nopealiikkeisyydellä pyritään tyydyttämään asiakkaiden tarpeet paremmin kuin mihin suuremmat kilpailijat pystyvät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi räätälöityjä tuotteita ja lyhyempiä toimitusaikoja.

Jotta voidaan olla varmoja maastomallin oikeellisuudesta, se on suunniteltu tehtäväksi itse. Itse tehty tarkka maastomalli ja sen seurauksena syntyvän tarkan ortokuvan ajatellaan olevan tärkeä kilpailutekijä, jolla pieni alkava yritys voi erottua muiden tuottajien joukosta. Itse tekemisestä aiheutuvat kustannukset pyritään pitämään hyväksyttävällä tasolla hyödyntämällä käytetyn ohjelmiston automaattista pistemittausta ja tehokkaita editointityökaluja.

Tuotannon tehokkuuteen ja alhaisiin kustannuksiin pyritään myös automatisoimalla tuotantovaiheita mahdollisimman pitkälle. Manuaalisia työvaiheita korvataan automaattisilla ainakin pistetihennyksessä ja kuvamosaiikkien muodostamisessa. Automaattisten ja miehittämättömien operaatioiden ja prosessien hyödyntämisellä pyritään myös saamaan tuotanto pyörimään useammassa vuorossa. Näin päästään alhaisempiin yksikkökustannuksiin sekä koneajan että palkkakustannusten osalta.

1. Markkinoiden kysyntä ja markkinointikanavat

Tällä hetkellä n. 10% kaikista Suomessa kuvattavista ilmakuvista tehdään ortokuviksi. Näin ollen Suomen ortokuvamarkkinat ovat nykyisellään n. 2 000 kuvaa eli n. 2-3 000 000 mk vuodessa. Käytännössä tarjotut ortokuvat ovat massatuotteita, jotka perustuvat MML:n myymään peruskarttojen korkeuskäyristä digitoituun maastomalliin, jossa taloja tai muita rakenteita ei ole mallinnettu. Viime vuosina kuvattujen ilmakuvien määrä on pysynyt samana, mutta ortokuvien osuus on kasvussa. Vuosittaisen kasvun ennustetaan pysyvän n. 10% tasolla seuraavat 2-5 vuotta.

Kuvien myynti ja markkinointi ajatellaan tehtäväksi tarjoamalla palvelua suoraan asiakkaille. Potentiaalisimmat asiakkaat ovat tielaitos, kunnat ja alalla toimivat suunnittelutoimistot. Lisäksi tarjotaan alihankintapalvelua muille alalla toimiville konsulttitoimistoille. Markkinoiden kysyntää eri tyyppisille tuotteille ei erotella, vaan käsitellään homogeenisena kokonaisuutena. Todellisuudessa kysyntä jakautuu erilaisille tuotteille ja kysynnän segmentoituminen tulisi ottaa huomioon tarjontaa ja markkinointia suunniteltaessa. Oletus homogeenisesta kysynnästä voidaan tehdä, koska tarkastelussa keskitytään nimenomaan tuotantotoiminnan käynnistämisen tarkasteluun erityisesti rahoituksen näkökulmasta.

2. Markkinoiden ja myynnin volyymi

Ensimmäisenä vuonna ortokuvien tuotanto-osuus kaikista kuvatuista kuvista on n. 10%. Kuvausmaäärien odotetaan pysyvän tarkastelujaksolla kutakuinkin ennallaan, mutta ortokuvatuotannon markkinoiden vuotuiseksi kasvuksi oletetaan 10%. Yritys tavoittelee 10% markkinaosuutta ortokuvamarkkinoista heti ensimmäisenä toimintavuonna. Seuraavina kahtena markkinaosuuden oletetaan kasvavan 5%. Vuodesta 2003 lähtien markkinaosuuden oletetaan pysyvän vakiona eli n. 20%:ssa. Yrityksen budjetoitu myynti ensimmäiselle vuodelle on 200 000 mk. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona markkinat sekä käynnistyvän yrityksen oma tuotanto. Tavoiteltuun markkinaosuuteen jatellaan päästävän kolmantena vuonna.

	2001	2002	2003	2004	2005
Markkinat kpl	2000	2200	2420	2662	2928
Markkinaosuus	10 %	15 %	20 %	20 %	20 %
Oma tuotanto kpl	200	330	484	532	586
Myynti	200000	347000	534000	616000	712000

 

 

Taulukko 1 Markkinat ja myynti

 

3. Markkinahinnoittelu

Lähtökohtana on se, että korkeamman jalostusasteen tuotteista pyritään saamaan korkeampi hinta. Kuvien myyntihintahintaa ei määritellä tuotantokustannusperusteisesti, vaan perustuen eri tyyppisten kuvien arvoon asiakkaille. Käytännössä tähän pyritään arvioimalla niitä säästöjä tai muita etuja, joita ostaja voi ajatella saavuttavansa omassa työssään. Tällaisen hinnoittelun menestymisen vaikeutena on kuitenkin se, ettei tuotteen arvoa asiakkaan kannalta ole helppo arvioida. Vaikka arviointi onnistuttaisiinkin on markkinoille tiedotettava tuotteesta hyvin ja vakuutettava ostajat, jotta he hyväksyvät korkeamman hinnan. Hinnoittelun alarajana on MML:n korkeusmallista tuotettujen tavallisten massaortokuvien markkinahinta, joka on tätä kirjoitettaessa n. 500 mk per yhdestä ruudusta muodostettu ortokuva.

Tuotetta valitessa asiakas joutuu ottamaan kantaa ainakin seuraaviin tuotteen arvoon ja myös myyjän kustannuksiin vaikuttaviin kysymyksiin:

1. Ortokuvan resoluutio
2. Tehdäänkö ortokuvat useasta kuvasta eli mosaiikkeja vai vain yksin kuvin
3. Liitetäänkö aineistoon raami tai muuta vektoriaineistoa
4. Toimitetaanko vain tiedostot vai myös tulosteet esim. filmille
5. Tiedostojen formaatti ja media
6. Käytetäänkö valmista vai räätälöityä maastomallia
7. Tehdäänkö tosiorto-oikaisu

• Kaikille kohteille vai vain osittain tai ei ollenkaan.

1. Tehdäänkö ortokuvat yksittäisistä ilmakuvista.

Yrityksen ajatellaan keskittyvän tekemään omaan paranneltuun maastomalliin perustuvia ortokuvia, joista saadaan markkinoilta korkeampi hinta. Laskelmissa oletetaan yrityksen myymien ortokuvien keskihinnaksi 1000 mk kpl.

1. Tuotantojärjestelmän yleiskuvaus

 

Tuotantosolun ajatellaan koostuvan PC NT -työasematietokoneesta ja ohjelmistosta, jolla voidaan tuottaa digitaalisia ortokuvia ja -kuvamosaiikkeja. Kyseinen työasema on ohjelmistomuutoksin ja -lisäyksin päivitettävissä myös muuhun fotogrammetriseen tuotantoon sopivaksi.

 

1. Tuotteet

Tuotteena ovat ortokuvat ja ortokuvakuvamosaiikit. Jotta voidaan olla varmoja maastomallin oikeellisuudesta, se tehdään parhaissa tuotteissa itse. Maastomalli on suurin yksittäinen ortokuvan laatuun vaikuttava tekijä. Koska maastomallin epätarkkuudesta kohteiden tasosijaintiin aiheutuvat virheet ovat vaikeasti havaittavia, on asiakkaiden vakuuttamiseen kuvien paremmuudesta kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarkan ortokuvan lisäksi tehdään myös edullisempia ja epätarkempia tuotteita, jotka voivat perustua ostettavaan maastomalliaineistoon. Sen lisäksi, että ortokuva perustuu itse tehtyyn maastomalliin sille voidaan tehdä myös tosiorto-oikaisu osittain tai kaikille kohteille.

Päätuotteet ovat:

1. Värilliset ja mustavalkoiset ortokuvat ja ortokuvamosaiikit

• Omaan tarkkaan maastomalliin taikka ostettuun 50 m ruutuun perustuen
• Tosiorto-oikaistuna tai ei
• Yksittäisistä tai useista ilmakuvista

1. Laitteisto

Itse tuotantotyöasemalla tarvittava laitteisto muodostuu Windows NT käyttöjärjestelmällä varustetusta kaksi prosessorisesta PC –tietokoneesta ja stereokatselujärjestelmästä ja mittamerkin ohjainlaitteista. Lisäksi tulee datan hallintaa varten järjestelmä, jolla tuotettuja digitaalisia ilmakuvia tallennetaan välivarastoon kovalevyille sekä magneettinauhoille ja CD –levyille asiakkaille toimitettavaksi. Massamuistin määrä on oltava riittävä, jotta tarvittaessa automaattisten työvaiheiden tuottama data saadaan talletettua miehittämättömänä ilman ongelmia. Massamuistin määräksi suunnitellaan 100 G tavua, minkä lasketaan riittävän n. 50-100 kuvan blokkien kolmiointiin kerralla.

Laitteistokokoonpanon hinnaksi tulee n. 80 000 mk.

 

2. Ohjelmisto

Ohjelmisto tarvitaan seuraaville toiminnoille:

1. Ilmakolmiointi
2. Korkeusmallin mittaus ja muokkaus ja
3. Ortokuvamosaiikkien laskenta.
4. Kuvan/mosaikin sävyjen parantaminen

Ohjelmistoksi valittiin tutkimuksen tekijälle tuttu yhdysvaltalaisen LH-Systems llc:n tuote Socet Set, josta hankitaan seuraavat ohjelmamoduulit:

1. Core Socet

• projektien luonti ja muokkaus
• kuvien tuonti projektiin

1. Multi Sensor Triangulation ja Automatic Point Measurement

• Blokkikolmioinnin automaattiset liitospistehavainnot, manuaalinen mittaus ja sädekimpputasoitus.

1. Automatic Terrain Extraction ja Interactive Terrain Edit

• Automaattinen korkeusmallin pistemittaus ja mallin muokkaus

1. True Ortho

• Tosiorto-oikaisu yksittäisille kuville

1. Ortho Mosaic

• Ortomosaiikkien laskenta useista kuvista

1. Layer Mosaic

• Suurten saumattomien kuvamosaiikkien valmistus

1. Map

• Ortokuvakarttojen raamien ja selitteiden luonti
• Vektoriaineistojen päälletulostus ortokuville

Ohjelmiston yhteishinta on n. 220 000 mk.

2. Tuotantoprosessisuunnitelma

1. Työnvaiheet

Jotta tuotekustannukset eri tuotteilla pysyvät kurissa, on tuotanto järjestettävä siten, että tuotteille yhteisten toimenpiteiden osuus on mahdollisimman suuri ja niissä tehtävät operaatiot mahdollisimman automaattisia. Näin saadaan perusoperaatioissa sarjakoot mahdollisimman suuriksi ja niistä aiheutuneet yksikkökustannukset pieniksi. Tähän päästään huolellisella prosessisuunnittelulla ja tuotannon aikataulutuksella.

Digitaalisen ortokuvan tuotantoprosessi sisältää yleisesti ainakin seuraavat vaiheet:

1. Ilmakuvaus
2. Kuvien skannaus
3. Kuvien tallennus
4. Kuvien luku työasemaan ja tallennus kovalevyille
5. a) Kuvien sisäinen orientointi

b) Kuvien ulkoinen orientointi

c) Tasoituslaskenta

= Kolmiointi

6. Maastomallin luonti
7. Kuvien sävynsäätö
8. Ortokuvien ja kuvamosaiikkien laskenta
9. Ortokuvien laadun varmistus
10. Ortokuvien tallennus medialle
11. Kuvatiedostojen varmuuskopiointi
12. Ortokuvien tulostaminen filmille tai paperille

Edellä esitetyistä vaiheista ajatellaan tehtäväksi itse vaiheet 4. – 10. Digitaaliset ilmakuvat ostetaan. Tulosteiden tekeminen toteutetaan tarvittaessa alihankintana. Mikäli asiakkaalla on tarjota blokkikolmioitu kuva-aineisto tai kolmiointi tehdään muualla, voidaan vaihe viisikin jättää pois.

Vaiheita yhdistelemällä, järjestelemällä ja toteuttamalla tuotannon ohjaus komentotiedostoja käyttäen pyritään virtauttamaan tuotantoa ja lisäämään automaatiota ja prosessissa. Näin saavutettu parempi kustannustehokkuus on seurausta mm. tuotteen lyhyemmästä läpimenoajasta, toimintaan sitoutuneen pääoman vähenemisestä sekä sen tehokkaammasta käytöstä ja joutoajan minimoimisesta. Tuotantoa voidaan pyörittää tarvittaessa kolmessa vuorossa esimerkiksi kiirreellisten toimitusten kyseessä ollessa. Vain yksi vuoro tehdään miehitettynä, kaksi miehittämättömänä.

Prosessin tehokkuus saadaan mm. seuraavilla toimenpiteillä:

1. Kolmioinnissa pyritään tehokkuuteen mittaamalla runsaasti ylimääräisiä pisteitä automaattisesti ja pyrkimällä eroon manuaalisesta mittaamisesta mahdollisimman täydellisesti. Virheellisten havaintojen ja tulosten harhaantumisen todennäköisyyttä vähennetään mittaamalla kuitenkin kustakin blokista muutamia pisteitä manuaalisesti sieltä täältä ennen automaattisen pistetihennyksen käynnistämistä. Lisäksi blokin alustus, jossa ohjelmalle esitellään blokin kuvien ja jonojen lukumäärä ja blokin muoto tapahtuu, jos mahdollista, täysin kuvanottopaikkojen GPS –koordinaatteja hyödyntäen. Virheellisiä havaintoja ei karsita manuaalisesti enää jälkikäteen, vaan kolmioinnin tarkkuus saadaan aikaan suurella pistemäärällä, jossa on riittävä määrä oikeita havaintoja. Laskennan aikana ohjelmiston oma karkeiden virheiden karsinta toimii tehokkaasti ja ulkoisen orientoinnin parametreille saadaan arvot nopeasti ja hyväksyttävällä tarkkuudella lähes täysin automaattisesti.
2. Maastomalli mitataan käyttäen olemassa olevaan MML:n mallia lähtökohtana. Käytännössä ei siis luoda kokonaan uutta maaston pintamallia, vaan olemassa olevan mallin parannus. Näin saadaan luotettavasti aikaan tarkka maastomalli automaattisesti. Tarvittaessa voidaan tuoda mittauksen ohjaustietoa myös digitaalisina karttoina.
3. Kuvien sävynsaatö tehdään vain mosaiikkien kyseessä ollessa. Sävynsäätö saadaan tehdyksi useimmissa tapauksissa luotettavasti automaattisesti.
4. Ortokuvien laskenta yksin kuvin tapahtuu täysin automaattisesti. Mosaiikkien kyseessä ollessa hyödynnetään ohjelmiston automaattista mosaikointia, joka muodostaa saumat itsenäisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan saumojen paikat määritellä manuaalisesti.

Edellä kuvattua pitkälti automaattista prosessia voidaan hyödyntää vain mikäli tuotantomäärät ovat hyvin suuria. Suurin osa projekteista, jotka pieni yritys voi daada itselleen on kuitenkin erittäin pieniä alle 10 kuvaa sisältäviä, eikä siten digitaalisen fotogrammetrian ohjelmistojen mahdollistama työvaiheiden automatisointi tuo suurta etua.

Esimerkiksi kolmiointiin kuluva aika per oikaistu ortokuva on pienimmillään kolmioitaessa keskikokoisia eli 50-100 kuvan blokkeja. Pienten muutaman kuvan blokkien mittauksissa automaattisesta mittauksesta ei ole juuri hyötyä. Erittäin suurten(500+) blokkien datamäärän hallinta tuottaa omat ongelmansa ja tuotannon tehokkuus laskee jälleen. Suurin osa Suomessa kuvattavista blokeista on kuitenkin pieniä, joten yrityksen täytyy tehdä toimintasuunnitelmat sen mukaan.

1. Työvoiman tarve ja työn kulku

Ollakseen lainkaan taloudellisesti mielekäs voi yritys tai suunniteltu tuotantosolu työllistää korkeintaan yhden henkilön. Koska mm. datan lukeminen nauhoilta ja tallettaminen nauhoille on aikaa vievää, on tärkeää että työ organisoidaan siten, että pystytään täysin hyödyntämään automaattiset ja miehittämättömät vaiheet normaalin työvuoron ulkopuolisella ajalla sekä työvuoron aikana tausta-ajoina. Ainoan solussa toimivan työntekijän tehtävät työvuoron aikana ovat pääpiirteissään seuraavat:

1. Kuvat siirretään magneettinauhoilta työaseman kiintolevylle
2. Luodaan projekti
3. Kuvat tuodaan projektiin eräajona
4. Kolmioinnin alustus(set up)
5. Manuaaliset tukipistemittaukset blokilta(4 kpl)
6. Automaattinen liitospistemittaus
7. Laskenta
8. Virheiden korjailu ja manuaaliset mittaukset
9. Lopullinen laskenta, jonka tuloksena orientoinnit blokin kuville
10. Maastomallin parametrien asetus ja automaattiset pistehavainnot
11. Maastomallin editointi
12. Ortokuvien laskenta
13. Ortokuvamosaikkien muodostaminen

1. Toiminnan volyymi(=tuotantokapasiteetti)

Tuotantokapasiteetin määrittämisessä käytetään seuraavia oletuksia tuotannon nopeudesta per 660 MB, 15 m m resoluutio mv-kuva. Tuotantoajoissa huomioitu pienistä kuvablokeista aiheutuva suuri manuaalisen työn osuus:

1. Kuvien luku työasemaan ja tallennus kovalevyille 6 min

2. Kolmiointi 20 min

a) Kuvien sisäinen orientointi

b) Kuvien ulkoinen orientointi

c) Tasoituslaskenta

d) Tukipisteet + muut projektitiedot

1. True ortho-maastomallin luonti ja editointi 45 min
2. Orokuvien tuotanto

a) Kuvien sävynsäätö 5 min

b) Ortokuvien ja kuvamosaiikkien laskenta 5 min

c) Ortokuvien laadun varmistus 10 min

3. Ortokuvien tallennus medialle 3 min
4. Kuvatiedostojen varmuuskopiointi 3 min

Yht. n. 1h 40 min

Yhden ortokuvan laskentaan valmiiksi orientoidulta ilmakuvalta kuluva aika on n. 1 h 40 min. eli päivässä voidaan tuottaa n. 4 - 5 valmista ortokuvaa lähes täysin manuaalisessa prosessissa. Mikäli blokkikoko kasvaa voidaan hyödyntää automaattisia työvaiheita kuvien lukemisessa, tallentamisessa ja automaattisissa mittauksissa sekä ortokuvien sekä mosaiikkien laskemisessa. Automaattisia vaiheita hyödyntäen saadaan yhden ortokuvan tuotantoajaksi 40 min, joten päivässä voidaan tuottaa n. 10-12 valmista ortokuvaa.

Työpäivien määrä vuodessa on n. 220, joten tuotantokapasiteetti on 900-2600 kuvaa. Koska suurin osa projekteista on pieniä, voidaan kapasiteetin ajatella olevan korkeintaa n. 1000 ortokuvaa vuodessa. Suunnitelmissa on lähdetty siitä , että kyseessä on yhden miehen yritys, joten käytännössä toiminta-astetta alentaa mm. kaikki hallintoon, markkinointii ja myyntiin käytettävä aika.

1. Suunnitelma tuotannon aloittamistoimenpiteistä

Tuotantosolu on suunniteltu toimimaan yhden työntekijän voimin. Työntekijän on oltava riittävän kokemuksen omaava ja menetelmän tunteva henkilö. Hänet koulutetaan järjestelmän käyttöön asennusvaiheessa. Käytännössä työn tekisi käynnistyvän yrityksen pääomistaja. Vielä kaksi omistajaa tarvitaan, koska osakeyhtion omistajien vähimmäismäärä on kolme.

Toiminta käynnistyy työaseman ja ohjelmiston hankkimisella ja asennuksella. Asennuksen yhteydessä operaattori koulutetaan kahden viikon aikana yrityksen omissa tiloissa. Koulutuksen tarjoaa maahantuojan kouluttaja. Heti koulutuksen jälkeen aloitetaan palvelun ja tuotteiden markkinointi.

Ensimmäisen vuoden aikana pyritään saamaan aikaan n. 160 000 mk liikevaihto tulossunnitelman mukaisesti. Rahoitussuunnitelma ja kassabudjetti on laadittu siten, että toiminnan ensimmäisenä kuutena kuukautena yrityksellä ei ole myyntiä. Ensimmäisen vuoden suunniteltu tuotanto on n. 200 ortokuvaa. Näin ollen kysynnän tyydyttämiseen kuluu vain n. 44 työpäivää eli hieman yli kaksi kuukautta. Loppu aika kuluisi suurelta osalta palvelun markkinointiin eli henkilökohtaiseen myyntityöhön

 

2. Yrityksen talous

Käynnistyvän yrityksen perustajilla ajatellaan olevan omaa pääomaa 25 000 mk. Mikäli halutaan perustaa osakeyhtiö on omistajien sijoitettava osakepääomaan vähintään 50 000 mk. Osakepääoma on mahdollista nostaa lainsäädännön siirtymävaiheen aikana 50 000 mk:ksi yrityksen käynnistämistä seuraavina kolmena vuotena. Rahoitussuunnitelmassa ajatellaan omistajien sijoittavan tarvittavan 50 000 mk ensimmäisen kahden vuoden kuluessa. Osa tarvittavasta osakepääomasta voitaisiin hakea myös riskirahoittajilta.

Tuotantovälineisiin ja koulutukseen investoidaan 300 000 mk. Järjestelmä rahoitetaan 36 kk leasing-rahoituksella.

Käynnistyvällä yrityksellä on ainakin seuraavat vaihtoehdot investointien ja toiminnan rahoittamiselle:

1. Investointi omalla pääomalla
2. Investointi lainarahalla
3. Leasing rahoitus

Osake- ja käyttöpääoman rahoittamisen vaihtoehdot ovat:

1. Omistajien sijoitus(osakepääomaa lisää tai laina yritykselle)
2. Laina pankilta
3. Pääomasijoittajien sijoitukset(osakepääomaa lisää)

Tässä suunnitelmassa tulojen lisäksi tarvittava rahoitus otetaan lainoina. Työasemainvestointi rahoitetaan leasing-rahoituksella. Leasing-rahoituksen etuna on mm. se, ettei omaa pääomaa sitoudu tuotantovälineisiin ja koko tuotantojärjestelmään sitoutunut pääoma saadaan vähennettyä kuluina sopimuskauden kuluessa. Erityisesti tietotekniikkainvestoinneissa etuna on myös se ettei yrityksen tasetta rasita investoinnin käypää hintaa korkeampi jäännösarvo.

1. Tulossuunnitelma

Tulossuunnitelman mukaisesti yrityksen yhden tilikauden kokonaistulos tulee positiiviseksi kolmantena vuonna. Kumulatiivinen tulos on positiivinen vasta neljäntenä vuonna. Käyttöpääomaa joudutaan rahoittamaan pitkäaikaisella lainalla kolmannen vuoden loppuun asti. Lainan vaihtoehtona olisi omistajien oma sijoitus tai pääomasijoittajan mukaan tulo. Yrityksen nostamat lainat näkyvät rahoitussuunnitelmassa.

0. Kulut

Ensimmäisenä toimintavuonna:

• Työaseman leasingmaksu on 3.05% 300 000 mk pääomasta kuukaudessa eli 9 150mk.
• Alihankintana ostettavien digitaalisten ilmakuvien kappalehinta on 200 mk.
• Vuokrat 2 500 mk/kk
• Työaseman ohjelmiston ja laitteiden ylläpito 2 750 mk/kk. Ensimmäisen vuoden maksu maksetaan kerralla takuuajan päätyttyä, kolmantena toimintakuukautena.
• Palkat sosiaalikuluineen 13 000 mk/kk

Palkkojen ja vuokrien inflaation oletetaan olevan 3% vuodessa. Ostettavien kuvien inflaatio on 5% vuodessa.

1. Tuotot

Ensimmäisenä toimintavuonna:

• Keskimääräinen hinta ortokuvalle 1000 mk

Tehdyisssä laskelmissa kuvien myyntihinnan ajatellaan nousevan 5% vuodessa koko tarkastelujakson ajan.

1. Rahoitussuunnitelma

Yrityksen tulos kääntyy positiiviseksi vasta kolmantena vuonna. Siihen asti toiminta joudutaan rahoittamaan ulkopuolisella pääomalla. Vakuuksien ajatellaan olevan kunnossa ja tarvittava rahoitus ajatellaan katettavan pitkäaikaisin lainoin. Yritys lainaa ensimmäisenä toimintavuonna 210 000 mk ja vielä seuraavanakin 80 000 mk. Kolmantena toimintavuonna ei enää tarvita ulkopuolista rahoitusta, vaan toiminta voidaan rahoittaa omilla tuloilla. Kolmantena vuonna voidaan aloittaa myös lainojen lyhentäminen.

Yrityksen kassa on käytännössä lähes tyhjä koko tarkastelujakson. Tämä ei käytännössä olisi mahdollista. Käsillä olevan karkean suunnitelman tarkoitus olisi kuvata rahoittajille yrityksen toimintamahdollisuuksia, joten pieni kassa voidaan hyväksyä. Suunnitelma on tarkoitettu lähtökohdaksi yrityksen käynnistämiseen liittyvissä rahoitusneuvotteluissa. Yllättävät rahan menot jouduttaisiin rahoittamaan lyhyellä lainalla.

Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, että yrityksen rahoitusasema alkaa selvästi parantua neljännestä vuodesta lähtien. Lainoja lyhennetään 160 000 mk ja osinkoa voidaan maksaa omistajille 10 000 mk. Viidentenä vuonna yritys saa maksettua kaikki lainat sekä palauttaa osinkoina loput osakkaiden sijoituksista. Lisäksi viidentenä vuonna maksettu osinko sisältää 21 500 mk korkoa sijoitetulle pääomalle. Korko on määritelty 10% tuottovaatimuksen mukaan. Suunnitelman mukaisesti yritys on kuudennesta vuodesta lähtien velaton, eikä omistajilla ole enää pääomariskiä. Ulkopuolisten sitoumusten hoitamisen jälkeen yrityksen kassaan jäisi vielä omaa pääomaa lähes 30 000 mk.

Suunnitelman joustokohtia ovat mm. leasing sopimuksen tekeminen neljäksi vuodeksi, pitkäaikaisen lainan takaisinmaksuohjelman pidentäminen ja omistajille maksettujen osinkojen alentaminen ja viivyttäminen.

 

2. Tuotteen kustannuslaskelma

Tuotteille laskettiin kustannusperustaisesti hinta käyttäen kolmea eri kaavaa:

1. Keskimääräinen valmistusarvo

• Laskennassa jaetaan kaikki kauden kulut tuotteiden lukumäärärällä

1. Minimivalmistusarvo

• Vain muutuvat kulut jaetaan tuotteiden lukumäärärällä. Laskennassa käytettiin muuttuvina kuluina ainoastaan mediakustannuksia.

1. Normaali valmistusarvo

• Muutuvat kulut jaetaan tuotteiden lukumäärärällä ja kiinteät kulut jaetaan tuotteiden normaalimäärällä. Tässä suunnitelmassa käytettiin normaalina tuotantomääränä 600 kpl:tta.

Taulukko 2 Yksikkökustannukset.

Omakustannushintana käyttöpääomaa määritettäessä käytettiin valmistusarvona 670 mk per kuva.

1. Loppusanat

Työssä eitetyt laskelmat perustuvat oletettuihin tietoihin markkinoiden koosta myytävien tuotteiden hinnoista. Markkinat lienevät nykyiselläänn. 2-3 000 000 mk. Ja vaikka ortokuvien kysyntä kasvaa, ei markkinoilla välttämättä ole tilaa uusille toimijoille.

Kuvablokit ovat hyvin pieniä, ja käytännössä ei ehkä ole saavutettavissa riittävästi etua automatisoidulla massatuotannolla. Tämän seurauksena yrityksen yksikkökustannukset saattavat nousta kestämättömän korkeiksi, eikä toimintaa saada kannattavaksi. Lopullisten johtopäätösten teko vaatisi nykyisen kysynnän analysointia yksityiskohtaisesti. Erityisesti olisi tutkittava kysynnän jakautumista eri kokoisiin projekteihin. Automaattisella ilmakuvapohjaisella prosessilla yksikkökustannusten minimoiminen edellyttää melko suurien blokkien käsittelyä.

Periaatteessa yritys voisi pyrkiä segmentoimaan markkinat esim. blokkikokoon perustuen ja valita tehtäväksi vain sellaisia projekteja, joissa voidaan saavuttaa käytetyllä tuotantoympäristöllä ja menetelmillä kustannusten minimi. Kustannusjohtauusstrategia ei kuitenkaan ole suositeltava, koska se johtaa alenevien hintojen kierteeseen ja se onnistuu usein vain markkinajohtajalta. Differoituminen ja arvopohjainen hinnoittelu tuovat yritykselle parhaan lähtökohdan kannattavuudelle. Käytännössä todellisilla ja pienillä markkinoilla mahdollisesti perustettava yritys joutuisi pyrkimään erottumaan kilpailijoistaan differoitumisstrategian mukaisesti, ja joka tapauksessa tekemään kaiken kokoisia blokkeja.

Suomen ilmakuva- ja ortokuvamarkkinat ovat erittäin vahvasti nykyisten kuvatarjoajien hallussa, eikä uuden tulokkaan olisi käytännössä helppoa saavuttaa tarvittavaa markkinaosuutta. Yrityksen kustannusrakenne ja tuotteiden yksikkökustannukset eivät käytännössä olisi kilpailukykyiset ilman muuta ilmakuvapohjaista tuotantoa, joka tuotettaisiin samalla tuotantojärjestelmällä.

Osuuden saaminen Suomen ortokuvamarkkinoista ja kannattava toiminta lienee mahdollista sellaiselle yritykselle, joka saa suurimman osan liikevaihdostaan muusta kuin ortokuvatuotannosta tai muualta kuin Suomen markkinoilta, ja jolle toiminta ortokuva-alalla perustuisi jo tehtyjen tuotantoinvestointien ylimääräisen kapasiteetin myymiseen. Kuluja pienentäisi ja kannattavuutta lisäisi ortokuvien perustuminen omaan ilmakuvaustutantoon.

Liiketoimintasuunnitelmassa esitetään laskelmat ja suunnitelmat yrityksen ensimmäiselle viidelle vuodelle. Tarkastelujakson aikana yritys muuttuu kannattavaksi. Toiminnan rahoittaminen ensimmäiset kaksi vuotta lainalla tai pääomasijoittajien sijoituksin on periaattessa mahdollista, mutta käytännössä Suomen pääomamarkkinoilla ei lienisi mahdollista saada tarvittavaa pääomaa kokoon ortokuvatuotantoa varten. Suunnitelmassa esitetty pankkilaina edellyttäisi reaalivakuuksia. Mikäli suunniteltua solua ajatellaan osana jo toimivaa yritystä, olisi todennäköinen rahoituslähden itse emoyritys.

Laskelmat perustuvat ennusteisiin ja oletuksiin hinnoista ja markkinoista. Tuotantomääriä arvioitaessa on tyydytty käyttämään karkeita arvioita työvaiheiden ajankulusta. Arviot ovat riittävät tuotannon käynnistämisen ja rahoituksen suunnittelun tarpeisiin, mutta käytännön operatiivisen toiminnan ohjaamisessa ja kustannuslaskennassa jouduttaisiin käyttämään tarkempia kokemusperäisiä lukuja.

Talouslaskelmia on helppo tarkastaa rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa muuttamalla parametrien arvoja taulukoissa, mikäli oletukset osoittautuisivat vääriksi. Taulukoissa esitetyt laskelmien yleiset periaatteet kuitenkin pätevät.

 

2. Lähteet

Porter, M. E. 1984. Strategia kilpailutilanteessa: Toimialojen ja kilpailijoiden analysointitekniikat, Helsinki, Suomi: Oy Rastor A. 431 s.

Riistamo V., Jyrkkiö E. 1971. Operatiivinen laskentatoimi. Suomen ekonomiliitto. Espoo, Weilin+Göös. 406 s.

Uusi-Rauva E., Haverila M., Kouri I. 1994. Teollisuustalous. Infacs Johtamistekniikka Oy. Ylöjärvi. Tammer-Paino. 472 s.

Hay, M. 1988. How to Write A Business Plan. London Business School. London. Iso-Britannia. 7 s.