Viisivuotisen tutkimushankkeen tarkoituksena on toteuttaa Pyhän Ylipappi Aaronin luostarin kaivaukset, rakenteiden konservointi ja tulosten kansainvälinen julkaiseminen sekä tutkia ja kartoittaa vuosituhansia maanviljelyskäytössä ollut alue Aaronin vuoren rinteillä ja jokilaaksoissa.
Tämän vuoden kaivaus- ja kartoitusjakso onnistui yli odotusten. Tavoitteena oli, Frösénin kertoman mukaan, saada muutaman koekaivauksen avulla entistä selkeämpi kuva pohjaltaan n. 3000 neliön kokoisen Aaronin luostarin keskeisistä rakennuksista ja pienestä kappelista. Työt olivat valmistelua ensi vuoden täysimittaista kaivausjaksoa varten. Kappeli löytyikin ja sen puoliympyrän muotoinen pääty paljastettiin osittain. Keskeltä löytyi alttari, jonka sisällä oli ilmeisesti pyhäinjäännöskaappi. Kaappi oli tyhjä, mutta sen edestä löytyi kappale alttarikaidetta, jonka piirtokirjoituksessa oli Aaronin nimi.
Kappelin vierestä paljastui yllättäen myös kolmilaivainen basilika, kirkko joka on suurempi kuin Petran kaupungin keskustassa sijainnut piispankirkko. Piispankirkon kaivoivat esiin amerikkalaiset arkeologit vuosina 1991-1993 ja se avattiin yleisölle tämän vuoden keväällä .
Ensi vuonna suomalaisryhmä keskittyy Aaronin haudan pyhiinvaelluskirkon kaivamiseen. Tämän vuoden koekaivaus paljasti kirkon ulkomitat sekä itä- eli alttaripäädyn kaarevan seinän. Kirjoitettujen lähteiden mukaan luostari ja kirkko on rakennettu viimeistään 500-luvulla. Lounaiskulmaan avattu koekuoppa kertoo useammasta rakennus- ja muutosvaiheesta. Suuri kirkkosali on myöhemmin jaettu kahteen neliönmuotoiseen osaan. Lattialta löytyneiden islamilaisen Umaijadikauden (700-luku) keramiikkalampun kappaleiden perusteella tilanjako voidaan tulkita tapahtuneeksi vasta islamin tultua paikalle. Tärkeä rakennus ehkä jaettiin kahteen osaan, kirkoksi ja moskeijaksi, aikana jolloin sekä kristityt että muslimit pitivät Aaronin hautaa pyhiinvaelluspaikkanaan. Vastaavia esimerkkejä saman rakennuksen jaosta kahden eri uskon tunnustajien käyttöön on muuallakin lähi-idässä ja ne antavat havainnollisen kuvan näiden uskontojen rauhanomaisesta rinnakkainelosta varhaisislamilaisella kaudella ennen ristiretkien aikaa.
Suomalaisten tutkijoiden tie Aaronin vuoren huipulle kulki Petran bysanttilaisesta kirkosta 1993 löydettyjen hiiltyneiden papyruskääröjen kautta. Löydettyään hiiltyneen arkiston amerikkalaiset kutsuivat Frösénin papyrustutkimusryhmän avukseen. Suomalaiset avasivat ja konservoivat papyrusasiakirjat ja löysivät yhdestä testamenttiasiakirjasta toistaiseksi varhaisimman maininnan Pyhän Ylipappi Aaronin kirkosta ja luostarista Petran kaupungin läheisyydessä. Tieto on vuodelta 513 ja se johti jatkotutkimuksiin ja arkeologisiin kaivauksiin perimätiedon tuntemalla Aaronin hautavuorella, jota ei aikaisemmin ollut tutkittu.
Helsingin yliopiston Aaronin vuoren kaivaukset ovat ensimmäiset täysimittaiset puhtaasti suomalaiset arkeologiset kaivaukset Lähi-idässä ja yleensäkin Välimeren alueella. Ne ovat erinomainen koulutustilaisuus suomalaisille arkeologeille ja rakennuskonservaattoreille. Samalla tehdään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosaston (prof. Henrik Haggrén) kanssa Aaronin vuoren kartoittamiseksi ja kolmiulotteisen mallin rakentamiseksi tietopankiksi ja arkeologisten tutkimusten uudenlaiseksi työvälineeksi.
Jaakko Frösén
puh. (09)19122160, fax. (09)19122161
e-mail: frosen@helsinki.fi
Takaisin kotisivulle