Aaroninvuoren ympäristön arkeologinen inventointi
Mika Lavento, 1998
Inventointi tähtää Aaroninvuoren alemmilla rinteillä sijaitsevan poikkeuksellisen laajan kastelujärjestelmän kartoitukseen ja sen toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen. Kastelujärjestelmään kuuluu vuorten rinteille rakennettuja patovalli- ja terassimuurirakennelmia. Tällaisia rakenteita paikallistettiin syksyllä 1997 pikaisten maastokäyntien perusteella useita kymmeniä. Ne muodostavat vuoren ylemmiltä rinteiltä alaspäin laskeutuvan järjestelmän, jonka tarkoituksena on ollut kerätä talteen talven aikana maahan satava vesi, jota hyödynnettiin kymmenissä pienissä terassiviljelmissä. Rakenteet muodostavat useiden neliökilometrien laajuisen kokonaisuuden. Niiden kartoitus ja toimintaperiaatteiden ja patorakennelmien erilaisten rakenteiden tutkimus tulee vaatimaan usean vuoden työpanoksen.
Pato- ja terassivallien käyttöönoton ajankohta ja niiden merkitys Petran alueen viljelytaloudelle on kysymys, johon hankkeessa etsitään valaisua. Alustavien arvioiden perusteella järjestelmä on todennäköisesti ollut käytössä jo ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana. Järjestelmää käyttivät siis jo nabatealaiset, joiden taidokkaat vedenkeruumenetelmät maanalaisine vesisäiliöineen, vesijohtoineen ja terassiviljelyä varten rakennettuine järjestelmineen ovat yleisesti tunnettuja. Järjestelmä on rakennettu viimeistään bysanttilaisena aikana 400-500 luvulla jKr. Aaronin vuorelle ja se lähiympäristöön rakennettu viljelyjärjestelmä on ollut enemmän tai vähemmän yhtenäisenä käytössä aina tälle vuosisadalle saakka.
Inventointi tuottaa tietoa myös vielä paljon vanhemmasta ihmistoiminnasta. Toistaiseksi inventointi on tuottanut runsaasti tutkimusaineistoa, jonka mielenkiintoisinta osaa edustavat piikivestä ja sertistä valmistetut kiviesineet - kaapimet, veitset, uurtimet ym. Toistaiseksi vanhimman ihmisen valmistamat kiviesineet ovat ns. Levallois-tekniikalla valmistetut kiviesineet, joiden ikä on typologisin perustein arvioituna ainakin 30 000 vuotta. Tätäkin vanhempia ihmistoiminnan merkkejä tulee todennäköisesti vastaan inventoinnin kuluessa.
Alueelta on paikallistettu luolia, joiden kerrostumiin on saattanut tallentua ihmistoiminnan jälkiä paleoliittiselta ajalta saakka. Luolien tarkempi tutkimus ei tämän kenttäkauden aikana ole mahdollista.
Vuoden 1998 tutkimukset toteutetaan alueilla, jotka ovat kaikkein lähimpänä Aaronin luostaria. Kenttätutkimuksia tekee viiden suomalaisen arkeologin sekä kahden paikallisen avustaja muodostama inventointiryhmältä. Ryhmän toimintaan osallistuu lisäksi kahden viikon ajan Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen professori Ari Siiriäinen. Alueen alustava kartoitus on tehty ilmakuvilta. Vuoden 1998 kenttätöihin osallistuu lisäksi useita maanmittareita Teknillisen korkeakoulun fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratoriosta ja Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulusta professori Henrik Haggrénin johdolla.
Ryhmään kuuluu toisinaan myös valokuvaaja Matti Mustonen. Kohteita dokumentoidaan paitsi normaalilla tavalla valokuvaamalla, myös video- ja digitaalikameroin. Päämääränä on kehittää menetelmiä, joiden avulla perinteisen arkeologisen piirtämisen osuus vähenisi, ja mahdollisimman suuri osa tarkkuutta vaativasta dokumentoinnista voitaisiin tehdä elektronisin apuvälinein. Pato- ja terassirakennelmien kartoitus tehdään takymetrillä eli elektronisella kulma- ja etäisyysmittarilla. Takymetrin avulla kerättävää aineistoa voidaan talven aikana työstää kotimaassa ja valmistamalla siitä monenlaisia karttoja. Päämääränä on, että useiden vuosien kenttätutkimusten tulokset olisi jonakin päivänä liitettävissä kokonaisuudeksi, jonka avulla muinaisten nabatealaisten kastelu- ja vedenkeruujärjestelmä saataisiin herätetyksi eloon toimivana virtuaalisena mallina.